Pyysimme onnellisuustutkija Ilona Suojaselta vinkijä siihen miten voisi korona-aikana saavuttaa onnellisuutta. Ilona tarrasi aiheeseen mielellään ja kirjoitti meille oman vinkkilistan. Voit lukea Ilonan teesit alla olevasta jutusta.
Onnellisuutta koronan aikaan
Onnellisuustutkijana minulta pyydetään välillä vinkkejä siihen, miten onnellisuudesta voi pitää kiinni, tai siihen pyrkiä, kun virus jyllää ja arki on mullistunut. Olen sitä mieltä, että onnellisuus on todella yksilöllinen ja monisyinen asia, eikä ole yhtä mallia siihen kuinka tulla onnelliseksi. Listasin kuitenkin onnellisuusvinkkejä, jotka perustuvat siihen mitä omat tutkimukseni ja muut tutkijat ovat onnellisuudesta minulle opettaneet.
Ensimmäinen vinkki: Ei pyritä onneen!
Ehkä parempi juuri nyt, kuin pyrkiä onnellisuuteen, on pyrkiä pitämään itsestään ja läheisistä mahdollisimman hyvää huolta. Voidaan hetkeksi unohtaa kaikenlaiset onnellisuuspaineet, sillä jo rauhallisuus, tyyneys ja toivo ovat hyviä päämääriä. Huolestuneena ja stressaantuneena voi olla vaikea olla onnellinen. Rimaa kannattaa laskea, myös onnellisuuspyrkimyksissä. Harva voi olla onnellinen koko ajan, varsinkaan kriisitilanteissa.
Omaan onnellisuuteen voi vaikuttaa jonkin verran, mutta koska onnellisuus on aina monien osien summa ja siihen vaikuttavat monet eri asiat, kuten ympäröivä yhteiskunta, aiemmat kokemukset, persoonallisuus ja geenit, on vaikea sanoa kuinka paljon oma asenne vaikuttaa. Onnellisuuttaan voi lisätä tiettyyn rajaan asti, mutta moneen asiaan ei voi vain asennetta muuttamalla vaikuttaa. Olisi siis täysin kohtuutonta esimerkiksi velvoittaa masentunut ajattelemaan itsensä onnelliseksi, ei se niin toimi. Mutta voimme tehdä asioita, jotka auttavat meitä kokemaan olomme paremmaksi ja mahdollisesti myös onnellisemmaksi. Ja voimme myös tukea ja lisätä muiden onnellisuutta.
Sen sijaan, että yrittäisimme nyt tulla onnelliseksi, olisi parempi keskittyä enemmänkin niihin pieniin asioihin elämässä, jotka tekevät meistä onnellisia.
Toinen vinkki: Ei esitetä onnellista!
Onnellisuusnaamion käyttö, eli onnellisuuden esittäminen, ei ole nyt viisasta, se vain kuluttaa energiaa ja voimavaroja. On täysin normaalia kokea huolta, pettymystä, ärsytystä, vihaa ja surua. Pelot ja huolet on myös tärkeä kohdata ja puhua niistä läheisten kanssa. Niitä ei suinkaan tarvitse kantaa yksin ja hampaat irvessä olla koko ajan optimistinen ja toiveikas. Autenttisuus ja avoimuus ovat onnellisuudessa tärkeitä tekijöitä. Samoin avun pyytäminen ja antaminen.
Olen itse huomannut miten huolihetkien pitäminen ja ahdistuksesta avautuminen puolisolle ja ystäville on auttaneet jäsentämään tunteita ja ajatuksia, sekä jo melko pian näkemään asiat taas positiivisemmassa valossa. Tärkeää meille kaikille olisi, että olisi ihmisiä, joiden kanssa purkaa omat huolensa ja laskea naamiot.
Onnellisuutta ei tietenkään tarvitse piilottaa ja onnellisuushetkiä saa toki jakaa – sillä ne voivat tuoda onnea ja iloa myös muiden elämään – mutta onnellisuuden esittämisen voisi nyt viimeistään jättää pois.
Kolmas vinkki: Muista muut ihmiset
Muut ihmiset ovat merkittävin onnellisuudenlähteemme – ja se kannattaa muistaa erityisesti nyt.
Sosiaalinen läheisyys on tärkeää, erityisesti tunne siitä että ollaan tässä tilanteessa muiden kanssa, ei yksin. Siksi pitäisi puhua fyysisestä eristäytymisestä, ei sosiaalisesta eristäytymisestä, sillä läheisyyttä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. On hyvä vahvistaa turvaverkostoja ja pitää yhteyttä ihmisiin. Teknologia kannattaa siis ottaa käyttöön ja soittaa whatsapp-, zoom., facetime- ja skype-puheluita ystävien ja perheenjäsenien kanssa, erityisesti niiden, jotka ovat yksin.
Toisaalta sosiaalisessa mediassa roikkumisen ja jatkuvan uutispäivityksen sijaan on hyvä mahdollisuus viettää aikaa niiden perheenjäsenten kanssa, jotka siinä lähellä ovat. Yhdessä syöminen lisää onnellisuutta ja yhteenkuuluvuutta, ja jos se ei onnistu kasvotusten, niin sitten vaikka teknologiaa hyödyntäen.
Muista välittämisellä on merkittävä vaikutus omaan onnellisuuteemme. Muiden auttaminen ei ole hyväksi vain heille, joita autamme, vaan se myös lisää meidän omaa onnellisuuttamme. Auttaminen ja antaminen vahvistavat suhteitamme toisiin ihmisiin, ja vahvat suhteet taas lisäävät onnellisuuttamme – ja samalla yhteiskunnastamme tulee onnellisempi ja kestävämpi. Eikä kyse ole vain rahan antamisesta, vaan antaa voi myös aikaa, ideoita, taitoja ja energiaa.
Neljäs vinkki: Positiivisia tunteita kehiin!
Erilaiset positiiviset tunteet auttavat sekä kehoamme, että mieltämme selviämään stressistä, peloista ja haasteista paremmin. Ilo, kiitollisuus, tyytyväisyys, inspiraatio ja ylpeys eivät ole vain kivoja tunteita tietyssä hetkessä, vaan tutkimus on osoittanut kuinka niiden säännöllinen kokeminen myös auttaa meitä kasvattamaan resurssejamme. On hyvä olla realistinen elämässä tapahtuvista asioista, mutta positiiviset tunteet auttavat keskittymään hyviin puoliin kaikissa tilanteissa.
Kiitollisuus lisää tutkitusti onnellisuutta, ja aihetta kiitollisuuteen voi löytää aina. On hyvä pitää yllä toivoa ja optimismia. Kannattaa keskittyä tähän hetkeen, eikä suunnitella asioita liian pitkälle tulevaisuuteen, ettei tule pettymyksiä tai ahdistusta, sillä tulevaisuuden kontrollointi on haastavaa. Toisaalta, positiiviset ajatukset tulevaisuudesta ovat tärkeitä onnellisuudellemme. Tavoitteet ja unelmat voivat motivoida meitä jaksamaan eteenpäin, antaa elämälle suuntaa ja tuoda tyytyväisyyden ja saavutuksen tunteita kun me tavoitamme ne. Samalla tavalla esim. vanhoja valokuvia selailemalla voi palata takaisin menneisiin onnellisiin hetkiin ja saada niistä hyvää oloa, sekä uskoa tulevaan.
Elämässä yleensäkin, mutta erityisesti juuri nyt, ei tarvitse olla täydellinen. Ihan ok riittää! Armollisuutta ja positiivisutta siis puheeseen itseä kohtaan.
Viides vinkki: Koronavapaa aika
Jatkuva pelottava ja masentava uutistulva ei välttämättä luo uskoa tulevaan, joten kannattaa kyseenalaistaa kuinka aktiivisesti pitää päivittää uutistietojaan. Toki on hyvä olla yleisesti perillä siitä mitä tapahtuu, mutta elämässä saa ja pitää olla kyllä muutakin sisältöä. Pyrkisin koronattomiin hetkiin – täysin vapaaseen tilaan koronasta.
Kannattaa keskittyä tekemään asioita, joista nauttii ja jotka pitävät innostuneena ja aktiivisena. Toisaalta voi ihan hyvällä omallatunnolla välillä myös vaan olla, tehdä jotain mikä on itselle mielekästä, tai olla tekemättä mitään.
Rutiinien rakentaminen rauhoittaa meitä, koska se vapauttaa energiaa keskittyä muuhun ja luo rakennetta päivään. Rutiinit ja päivän rakenne myös tuovat tunnetta siitä, että asiat ovat omassa kontrollissa – mikä voi näinä aikoina olla tärkeää.
Uuden oppiminen vaikuttaa onnellisuuteemme monella eri tavalla: pääsemme kosketuksiin uusien ideoiden kanssa ja pysymme uteliaina. Oppiminen voi myös kasvattaa ja tukea itsetuntoa ja tuoda tunteen siitä, että saavuttaa jotain. Oppimista voi ajatella perinteisessä muodossa: kursseja avoimessa yliopistossa tai erilaisilla nettipohjilla (esim. ilmaiset MOOC-kurssit, vaikkapa onnellisuudesta). Mutta oppimista voi tapahtua myös muuten: opetella neulomaan, piirtää muumi, saada päälläseisonta onnistumaan tai leipä kauniisti nousemaan. Luovuus, leikkimielisyys ja uteliaisuus lisäävät positiivisia tuntemuksia.
Kuudes vinkki: Pidä itsestäsi huolta
Keho ja mieli ovat tutkitusti yhtä. Aktiivisuus paitsi lisää onnellisuuttamme, on myös hyväksi fyysiselle terveydellemme. Nyt kannattaa pitää omasta fyysisestä terveydestä huolta: liikuntaa luonnossa, terveellistä ruokaa ja vähemmän hetkellisiä keinotekoisia onnellisuusbuustaajia (esim. alkoholi). Ja saunoa kannattaa ehdottomasti!
Mutta tässäkään ei kannata lähdetä suorittamaan ja juoksemaan ultramaratooneja, vaan tekemään pieniä hyviä tekoja keholle joka päivä. Uneen panostaminen on myös tosi tärkeää. Sitä kannattaa siis vaalia ja priorisoida.
Seitsemäs vinkki: Lisää turvallisuutta
Turvallisuudentunne voi olla aika hukassa tällä hetkellä, kun tuntuu, että kaikki on epäselvää ja tulevaisuudesta ei tiedä. Se on täysin ymmärrettävää ja reagoimme siihen eri tavoin. Onnellisuuteensa voi vaikuttaa myös pyrkimällä kasvattamaan omaa turvallisuuden tunnettaan. Tässä viisi merkittävää turvallisuutta lisäävää asiaa:
Kauneus
Kauneus lisää turvallisuuden tunnetta. Kun näkee jotain visuaalisesti miellyttävää, on vaikea tuntea samanaikaisesti pelkoa.
Luonto
Vihreän luonnon, kukkien ja veden näkeminen lisää turvallisuuden tuntua. Jo vihreä maisemakuva seinällä voi tutkimusten mukaan vaikuttaa meihin positiivisesti. Luonnossa oleskelulla on vaikutusta sekä turvallisuuden tunteeseemme, että onnellisuuteemme.
Valo
Valo lisää turvallisuuden tunnetta. Onneksi Delftin jouluvalot ovat jo syttyneet!
Toiset ihmiset
Myös turvallisuuden tunne on vahvasti sidoksissa toisiin ihmisiin. Tarvitsemme muita ihmisiä kokeaksemme olomme turvalliseksi: niin läheiset ihmiset kuin tuntemattomatkin voivat lisätä turvallisuuden tunnetta. Heidän ei tarvitse aina olla fyysisesti läsnä, vaan tieto heidän olemassaolostaan ja avusta tarpeen tullen luo myös turvallisuuden tuntua.
Luottamus
Luottamus yhteiskuntaan ja sen järjestelmiin lisää turvallisuuden tunnetta. Jos turvallisuus on yksi niistä asioista joka toistuvasti listataan Alankomaissa onnellisuustekijänä normaaleina aikoina, niin sen varaan voi laskea aika paljon myös erikoistilanteissa. Täällä on erinomainen terveydenhoito ja sosiaaliturva, ja tutkimustietoon pohjaavaa päätöksentekoa. On hyvä muistaa, että harvassa maassa ovat asiat niin hyvin kuin Alankomaissa (ja Suomessa). Jokainen voi myös olla osana vaikuttamassa muiden turvallisuuden tunteeseen juuri nyt.
Kahdeksas vinkki: Mikä tekee sinut onnelliseksi?
Sanotaan, että kriisit ovat hyvä mahdollisuus kasvaa ja oppia, mutta usein se oppi tulee jälkijunassa, kun kriisistä on selvitty. Kriisin keskellä keskitytään ensisijaisesti selviämään kriisistä. Mutta tällaisissa erikoistilanteissa on kyllä se mahdollisuus, että niissä voi kirkastua se mikä ihmiselle elämässä on tärkeää ja mitkä asiat vaikuttavat onnellisuuteen. Voi myös oivaltaa, että ne asiat joiden luuli tekevän onnelliseksi eivät niin teekään, tai tajuta juuri rajoitusten tai välimatkan kautta mitkä todella ovat niitä onnellisuustekijöitä – tai ihmisiä. Uskon myös että tällä tilanteella on mahdollisuus pysyvästi muuttaa suhtautumistamme elämään ja onnellisuuteemme, sekä yksilöinä että yhteiskuntana – prioriteettimme ja arvomme saattavat hyvinkin kirkastua.
Koronalla on aikansa, ei se ikuisuuksia kestä.
——
Ilona Suojanen on onnellisuustutkija, joka asuu avopuolisonsa kanssa Alankomaissa ja Suomessa. Hän väitteli vuonna 2017 Edinburghin yliopistossa työelämän onnellisuudesta, ja on sittemmin tutkinut onnellisuutta laajemminkin, mm. turvallisuuden tunteen näkökulmasta. Ilona on työskennellyt aiemmin myös kouluttajana ja viestintäalan ammattilaisena. Hänellä on maisterin tutkinnot kasvatustieteissä ja journalismissa. Hän on onnellisimmillaan vaeltaessaan luonnossa, lukiessaan kirjoja ja ottaessaan valokuvia. Ilonalta ilmestyy kirja Onnellisuuspaineen alla alkuvuodesta 2021 Gaudeamuksen kustantamana.